Blogi

"Miksi olette vegaaneja?"

October 19, 2016

 

Sain kutsun Yle Radio Puheelle kertomaan vegaanisesta elämäntavasta. Tarkoituksena oli, että vastaisin kysymykseen "Mitä tapahtuu, kun uskonto vaikuttaa ruokavalioon?"

Naurahdin, kun kuulin aiheen.

 

En miellä itseäni uskovaiseksi. Uskon väkivallattomaan elämäntapaan: elämään, jossa on tavoitteena aiheuttaa mahdollisimman vähän kärsimystä ja pahaa itselleen ja muille. Ymmärrän, että ulkopuoliselle veganismi saattaa näyttää hämmentävän paljon uskonnolta, sillä monet vegaanit ovat todella intohimoisia puolustamaan eläinten oikeuksia ja tietyt lausahdukset saattavat vaikuttaa fundamentaaliuskovaisten lainauksilta. Ainoa lukemani kirja, joka ohjaa kyseiseen elämäntapaan on Patanjalin joogasutrat. Muuten en miellä veganismia uskonnoksi, koska siitä puuttuu traditio, hierarkia ja auktoriteetit.

 

Ahimsa (väkivallattomuus sanskritiksi), on yksi Patanjalin joogasutrien viidestä yamasta. Yamat nähdään itsekuria vaativina pidättäytymisinä, joskin ne ovat elämää rikastavia ohjenuoria joilla on tarkoitus saavuttaa korkeampaa tietoisuutta ja "valaistumista". Ahimsa kieltää ihmisten ja eläinten vahingoittamisen (ja tappamisen) mm. buddhalaisuudessa, jainalaisuudessa ja hindulaisuudessa.

 

Tavoitteena on, ettemme tarkoituksellisesti tuota tuskaa tai kärsimystä muille tai itsellemme. Tämän takia meillä ei syödä lihaa tai muita eläinperäisiä tuotteita. Emme myöskään käytä nahkaa, villaa, höyheniä tai silkkiä vaatteissa tai huonekaluissa, emme vieraile eläimiä viihteellisessä käytössä hyödyntävissä sirkuksissa, delfinaarioissa tai eläintarhoissa. Emme käytä eläinkokein testattuja meikkejä tai eläinperäisiä ainesosia sisältävää kosmetiikkaa ja kodin pesuaineemme on eläinkokeetonta (emme hyväksy vesikirpuilla testaamista).

 

"Miksi teillä sitten asuu koiria?" on kysymys, joka nousee useasti veganismista keskusteltaessa. Kaksi koiristamme on rescuekoiria. Pelastimme koirat viime kesänä eräästä eläinten turvakodista. Toinen rescuekoiristamme on oletettavasti aikaisemmassa kodissaan pahoinpidelty. Oletus perustuu koiran käyttäytymiseen adoption jälkeen - emme tiedä koiran taustoista tarpeeksi ollaksemme varmoja asiasta. Toinen koira on eräästä lakkautetusta Keski-Eurooppalaisesta pentutehtaasta pelastettu koiranpentu, joka on asunut koko ikänsä häkissä ennen muuttoaan meille. Sen sijaan että koirat päätyisivät lopetettavaksi, annamme heille huolehtivan ja rakastavan kodin loppuelämäksi. Koiramme eivät ole lemmikkejä vaan adoptoituja perheenjäseniä. Adoptoitavia koiria on liikkeellä valtavasti. Suosittelen siis tarkistamaan eläinten adoptioon liittyvät Facebook-ryhmät, eläinten turvakodit ja rescuejärjestöt ennen pennun hankkimista. Adopt, don't shop.

 

Veganismin lisäksi väkivallattomuuden aate ulottuu mahdolliseen lapsi- tai eläintyövoiman käyttöön, eettisesti tuotettuun ruokaan ja tavaraan (reilu kauppa) ja muihin aspekteihin, jotka käsittelen kohta. Helsingin Sanomat kirjoitti 18.10.2016 Finnwatchin tutkimuksesta koskien lapsityövoimaa kahvintuotannossa. Emme juurikaan käytä kahvia kotona, mutta se vähäinen mitä kaupasta ostetaan, valitaan nyt olemassa olevan tiedon mukaan. Valitettavasti emme osaa ennustaa, joten toimimme meille kantautuneen tiedon perusteella. Emme väitä olevamme täydellisiä - emme vain halua tietoisesti aiheuttaa kärsimystä.

 

Kuvassa näkyy oma ahimsa-tatuointini, jonka hankin viime kesänä. Tatuoinnin teksti on sanskritin kieltä, Patanjalin joogasutrien alkuperäiskieltä. Tatuointini muistuttaa minua aatteestani päivittäin.

 

Väkivallattomuuden aate ulottuu hyvin paljon ruokailua ja kulutustarvikkeita pidemmälle. Pidättäydymme väkivallasta myös puheen ja ajatusten tasolla: pyrimme olemaan mahdollisimman ystävällisiä kaikille, emmekä ajattele pahaa muista saatika itsestämme. Emme suorita tekoja, joista voisi koitua tarkoituksellisesti pahaa oloa itsellemme tai muille. Esimerkkejä voimme antaa mm. omasta ruokailustamme: syömme pääasiassa sellaisia ruokia, joista meille tulee hyvä olo - joka päivä pizzan syöminen olisi väkivaltaa itseä kohtaan. Emme kuitenkaan elä liian voimakkaassa pidättyväisyydessä, vaan sallimme itsellemme ajoittaisen (vegaanisen) herkuttelun. Myös järkevän harjoitteluohjelman laatiminen on tärkeää: liian kova fyysinen harjoittelu on väkivaltaa itseä kohtaan, aivan kuten harjoittelun laiminlyöminen.

 

Väkivalta itseä kohtaan on ahimsan osa-alue, joka on yllättävän helppo unohtaa. Keskitymme enemmän väkivaltaan meistä ulospäin, kuin sisällämme asuvaan henkiseen pahoinpitelijään. Kysyn usein valmennettaviltani puhuisivatko he ystävilleen samalla tavalla kuin itsellensä. Hyvin harva vastaa kysymykseen myöntävästi. Väkivallattomuus omaa itseä kohtaan onkin aihe, josta kirjoitan oman blogitekstin joskus toiste.

 

Tähän loppuun voisin sanoa, että jokaisella vegaanilla on omat syynsä olla vegaani. Toisille planeettamme hyvinvointi on tärkeämpää kuin muut syyt, toiselle taas eläinoikeudelliset syyt - joku saattaa olla vegaani terveydellisistä syistä. Useammat tuttavani ovat vegaaneja kaikista näistä syistä. Yksikään näistä ennalta mainituista syistä ei ole parempi kuin muut. Kaikki perusteet vähentää eläinten kärsimystä ja pienentää omaa hiilijalanjälkeä ovat tärkeitä, eikä niitä tulisi vähätellä. Huomioithan siis, että jos väittelet veganismia vastaan, väittelet ilmastonmuutoksen ja eläinten kärsimyksen puolesta.

 

Kuulet haastatteluni Yle Puheella torstaina 20.10.2016 klo 13-14.

 

Kiinnostaako sinua väkivallattomampi elämäntapa? Voit olla suoraan yhteydessä meihin sähköpostitse tai liittyä mukaan Vegaanihaasteeseen. Teemme valmennuspaketteja myös aloitteleville vegaaneille, ota siis rohkeasti yhteyttä ja kysy lisää!

 

 

Share on Facebook
Share on Twitter
Please reload

Katso myös nämä tekstit

Vegaanin lautasmalli

November 21, 2018

1/10
Please reload

Uusimmat tekstit